Puolalaiset vievät työt laiskoilta
Puolalaiset eivät enää tee Britanniassa vain putkimiehen töitä, vaan nappaavat paremmin palkatut paikat juuri valmistuneiden brittien nenän alta. Tämä on saanut maan teollisuuden keskusliiton CBI:n varpailleen.
Britanniaan on kolmessa vuodessa muuttanut 430 000 puolalaista. Tässä maassa joka kahdeksatta työtehtävää hoitaa maahanmuuttaja. Valtaosa heistä on tullut entisistä Itä-Euroopan maista.
Britannian työnantajat ovat alkaneet brittien sijaan suosia etenkin puolalaisia työntekijöitä. He ovat firmojen mukaan ”sitoutuneempia ja ahkerampia” työntekijöitä kuin britit. Tämä kävi ilmi työllisyyspolitiikkaa tutkivan Institute for Employment Research -tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Puolalaisten työmotivaatiota ei voi kiistää. Otetaan esimerkkitapaus Ewa. Hän työskentelee lontoolaisessa pankissa, jossa hän päivisin hoitaa lasten säästötilejä. Iltaisin hän käy meillä ja monessa muussa lontoolaisessa perheessä tienaamassa lisää rahaa lastenvahtina.
Kuinkahan moni brittiläinen tai suomalainen pankkineiti istuisi illat lapsenvahtina?
Samaisen tutkimuksen mukaan täkäläiset työnantajat rankkaavat britit työntekijöinä itäeurooppalaisten alapuolelle, mutta ”vähemmän toivottujen” maahanmuuttajien, kuten afrikkalaisten, yläpuolelle.
Tämä tietenkin haisee rasismilta vähän joka suuntaan.
Kun aiemmin puolalaiset valloittivat lähinnä niitä työpaikkoja, jotka eivät briteille kelvanneet, he kiilaavat nyt paljon paremmille paikoille. Paremman työmotivaation omaavat Varsovan ja Krakovan yliopistojen kasvatit napsivat brittien nenän edestä työpaikkoja Britannian pankeissa, vakuutussektorilla, mainosalalla ja lakitoimistoissa.
Paradoksaalista kyllä Britanniassa tulee tänä vuonna voimaan laki, jonka turvin työlupia myönnetään ainoastaan koulutetuille maahanmuuttajille. Britit siirtyvät samantapaiseen pisteytysjärjestelmään, joka on vallalla Australiassa. Tämä lisää entisestään brittien ja maahanmuuttajien keskinäistä kilpailua paremmista työpaikoista.
Teollisuuden nokkamiehen, CBI:n toimitusjohtajan Richard Lambertin mukaan vika on brittiläisessä koulutusjärjestelmässä. Maan entinen pääministeri Tony Blair loi koulutuspolitiikan, joka tunki kovaa kyytiä mahdollisimman paljon nuoria opiskelemaan ammattikouluihin ja yliopistoihin.
Lambertin mielestä tämä on johtanut siihen, että ammattioppilaitokset ja yliopistot ovat saaneet ”huonompilaatuista tavaraa”. Hänen mukaansa blairiläinen koulutuspolitiikka on johtanut siihen, että paremmin koulutetut brittinuoret ovat entistä tietämättömämpiä. He ovat myös asennevammaisia (siis laiskoja) ja heitä on entistä vaikeampi työllistää.
Onneksi tässä maassa on sitten vaikka puolalaisia, jotka ovat valmiita tekemään töitä – ja usein vielä huonommalla palkalla kuin laiskat britit.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Myllylahti: "Tässä maassa joka kahdeksatta työtehtävää hoitaa maahanmuuttaja. Valtaosa heistä on tullut entisistä Itä-Euroopan maista."
Esimerkiksi BBC:n tänne linkittämästäni artikkelista selviää, että Britanniaan vuonna 2006 muuttaneista 591.000 henkilöstä vain 167.000 saapui maahan EU:n alueelta. Nopean päässälaskun perusteella se vastaa noin 30% koko maahanmuutosta, ja lukuun on sisällytetty myös joukko muita kuin Itä-Euroopan maita. Voidaan tietysti saivarrella, mitä valtaosalla halutaan tarkoittaa.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/7096352.stm
Bloginpitäjä yrittänee sanoa, että työtä tekevistä maahanmuuttajista valtaosa on kotoisin Itä-Euroopasta. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa, ja kertoo erityisesti muiden ryhmien saamattomuudesta, koulutuksesta ja integraatiohaluista etc. (minkä takia heitä ei palkata; rasismipuheet voitaneen jättää sikseen). Kohdan voi ymmärtää myös näin, mutta kannattaisi silti olla tarkempi sanoissaan tulkinnanvaraisuuksien välttämiseksi.
Mielenkiintoisia faktoja.
Kunnes viimeinen lause käänsi kaiken päälaelleen:
"Onneksi tässä maassa on sitten vaikka puolalaisia, jotka ovat valmiita tekemään töitä – ja usein vielä huonommalla palkalla kuin laiskat britit."
Siinähän se juju olikin...
voi voi merja !sinähän olet kunnon riistokapitalisti !!
jolla itsellä on hyvä palkka tai ainakin hyvä palkkainen
mies, todennäköisesti jälkimmäinen. Voi kun maksaisivat
siellä enkuissa puolalasille pankkitytöille kunnon palkkaa
työstään,ettei tarvitsisi illat ja viikoloput olla hyvä palkkaisten
piikana.varmaa merjallakin on oma polski piikana,jolle ´
maksetaan koko euro illasta. ET SILLAI TOTUUS !
Uuden Suomen kommentaattorit ovat olleet melkein poikkeuksetta hyviä tai jopa erinomaisia kirjoittajia, mutta näemmä se pakollinen pohjanoteerauskin on saatava mukaan.
En epäile puolalaisten ahkeruutta tai työpaikkojen valtaamista tai että näkisin siinä mitään pahaakaan. Markkinataloudessa työpaikat saavat pätevimmät ja ahkerimmat. Se on hyvä asia se.
Kirjoittajan uskotavuuden pudottaa nolliin kuitenkin mahdoton paasaus ja selkeän puolueellinen ote. Kaiken huippuna oli lässytys rasismista samaan aikaan kun bloggaaja itse leimaa kokonaisen kansakunnan laiskoiksi vätyksiksi. Pata kattilaa soimaa, kuten sanotaan.
Tiedämpähän nyt ainakin kenen pakinoita en enää täällä lue.
Varmaankin objektiivista kirjoittamista odottavat uskovat, että kolumnien tai pakinaa muistuttavien kolumnien tulisi olla objektiivisia.
Kannattaa ehkä itse kokeilla Suomi24:ssä sitä, miten otsikointi ja loppukaneetti vaikuttavat siihen, miten kirjoitus vastaanotetaan sähköisessä ympäristössä:
1) iltapäivälehtimäinen lööpittäminen tuottaa 100%-200% enemmän lukijoita kuin tiukan asiallinen otsikointi. Tämä kertoo siitä, miten 1/2 tai jopa 2/3 ajattelee asiallisesta, kuivasta ja tiukasta otsikoinnista.
2) kommenttien osalta mieleen jää usein loppukaneetti. Kolumni ei tarvitse loppukevennysta MTV3:n uutisten tapaan vaan loppuraskautuksen. Mitä rysäyttävämpi loppu on, sitä enemmän tulee palautetta tai jopa "lunta tupaan".
Raju aloitus tuottaa lukijoita ja raju lopetus tuottaa kirjoittajalle profiilin. Raju aloitus palvele kustantajaa kiinnostavuuden muodossa ja raju lopetus kirjoittajaa profiloitumisen muodossa.
Luulisin, että verkkojournalismista pitäisi olle enemmän tutkimusta, jotta lukijat eivät olettaisi, että "painettu sana on totta", vaan jotta osaisivat suodattaa otsikon ja rajut johtopäätökset pois sekä keskittyä ingressin jälkeen ensimmäisen ja viimeisen kappeleen väliseen asiaan.
Kolumnistin ja pääkirjoittajan tarkoituksena on olla myös kansaa kasvattava. Tässä mielessä jopa yksilölliseen profilointiin tähtäävät artikkelit palvelevat myös suomettarelaista sivistysihannetta.
Ihanteellista olisi toki se, että kaataisi argumenttiyökkäilynä faktat pöytään ja vastuu tulkinnasta kuuluisi lukijalle.
"Samaisen tutkimuksen mukaan täkäläiset työnantajat rankkaavat britit työntekijöinä itäeurooppalaisten alapuolelle, mutta ”vähemmän toivottujen” maahanmuuttajien, kuten afrikkalaisten, yläpuolelle.
Tämä tietenkin haisee rasismilta vähän joka suuntaan."
Miksi rasismikortti tuotiin esiin vasta pigmentillisten ihmisten kanssa?
Kun työnantajat moittivat brittejä laiskuudesta on se osoitus siitä miten maahanmuuttajat pelastavat britit työvoimapulta, kun samat työnantajat moittivat laiskuudesta myös pigmentillisiä onkin se osoitus rasismista.
Olisin lainannut aivan saman pätkän ja lisännyt itse, että minusta tuo "haisee" realismilta.
Jos ne pigmentilliset olisivat niin kovia työntekijöitä, niin niillä olisi varmaan kovien työntekijöiden maine. Puolalaisten maine kovina työntekijöinä ei taida tulla aiheetta.
Melkoisella keveydellä on lähdetty aliarvioimaan brittejä ja tekemään puolalaisista todellisia työn sankareita. Ilmeisesti kirjoittaja on saanut todella edullisen lastenvahdin. Kunhan ei käy niin kuin pikkusiskoni joka aikoinaan hoiti usein insinööripariskunnan lapsia kun "herrasväk" kävivät riennoissa. Rouva antoi jotain mitätöntä palkaksi ja sanoi maksavansa kun isännällä on rahaa. Sisareni kävi muutamia kertoja mutta kehtasi lopulta sanoa että on paljon koulutehtäviä eikä ehdi.
Britithän ovat oppineet toisen hyväksikäytön hienolla ja melko sivistyneellä tavalla. Saksalaisia sanotaan nuukiksi, ranskalaisia ylimielisiksi jne. Britit pitkän siirtomaahistorian aikana oppivat tavan hyödyntää huonommassa asemassa olevia niin että sitä ei tyhmempi heti huomaa.
Brittiläinen yhteiskunta eri luokkineen on niin syvälle juurtunut että siihen eivät puolalaiset, vaikkakin ovat tunnettuja ketkuja, pysty tunkeutumaan yhtään paremmin kuin muutkaan. Britit käyttävät heitäkin hyväkseen niin kuin vaikkapa EU:a joka nuolee sen saappaita.
Arvoisa Merja Myllylahti, teidän pitää paneutua hieman syvemmälle brittiläisten arvomaailmaan ja analysoida sitten vasta.
Kannattanee muistaa, että 1890-luvulla rotuerottelua tieteellistivät ensimmäisinä luokkatietoiset britit. Saksalaiset ja ruotsalaiset tulivat mukaan vasta 1920- ja 1930-luvuilla.
Luin melko mielenkiintoisen kirjan, miten tämä kansallisuusasetelma vaikuttaa myös valtioiden puolustuspolitiikkaan. Yksi suomalainen kirjoittaja 1942 pohti sitä, miksi Ranska antoi Puolan romahtaa ja totesi, että ranskalaisilla oli mielipide, minkä mukaan puolalaiset ovat sen verran vähäarvoisia, ettei heidän puolestaan oikeastaan kannata taistella. Tämä ranskalainen suhtautuminen puolalaisiin tuli esile myös Ranskan vaaleissa "puolalaisena putkimiehenä".
On tietenkin niin, että mikäli ihmisiä kohdellaan orjina, saadaan kaikki orjanomistajan edut ja haitat. Nimittäin se, ettei kukaan tee mitään, vaan "on töissä". Näin ollen etua alkaa hävitä siiten, että on maksettava enemmän työnjohdosta ja valvonnasta.
Ongelman voi tiivistää saksalaisen paperikonevalmistaja Voithin insinöörin toteamukseen:"saksalainen laatu maksaa enemmän Kiinassa kuin Saksassa". Tämä tarkoitti sitä, että ei ole vielä infrastruktuuria eikä alihankkijoita.
Yleensä on niin, että julkisella sektorilla toimivilla on parast tieto - keskuspankeissa ja valtiovaraiministeriössä - siitä, mitä on oikea työnteko ja myös yksityisellä palvelusektorilla, mitä on tuottavat työ. Toisten töistä on niin helppo puhua asiantuntemuksella.
Brittien puolesta on toki sanottava, että kyllähän (siirtomaa)yläluokka hyödynsi myös brittiläisen työväenluokan kiirehtimättä sosiaalisempaa markkinataloutta. Adolf Hitler tiivisti tämän toteamukseen, että plutokraattinen Englanti "vihaa sosiaalista Saksaa". Saksassa vasta joskus 2001 kumottiin natsilait, jotka vakauttivat vähittäiskaupan - EU:n sisämarkkinan nimissä. Tosin kansallissosialistienkaan hyvinvoinnista ei riittänyt kaikille: ei ainakaan juutalaisille eikä slaaveille.
Reilun Euroopan unionin sisämarkkinan luomiseen menee aikaa, koska tuloerot ovat niin suuret. Suomi on kielensä ja ilmastonsa vuoksi niin kylmä maa, että tänne tulijoita on vähemmän kuin Englantiin. Taitavat virolaisetkin ATK-asiantuntijat mennä Porolandiann sijasta Saksaan tai Englantiin.
Ruotsalainen von Linné (1700 - 1778)luokitteli ihmiset viiteen luokkaan alimpana Homo sapiens monstrosus, johon kuului mm. nykyisellä Suomen alueella asuvat. Englantilainen Sir Francis Galton kehitteli siltä pohjalta eugeniikan. Rotuopin perusteos: Galton 1869: The Comparative Worth of Diffrent Races. Lontoon yliopistoon perustettiin rotuhygienian oppituoli.
Yläluokka torjui ikävystymistä erilaislla peleillä, metsästyksellä ja nauttien teetä tiettyjen sääntöjen mukaan. Nykyajan työttömät voisivat mainiosti seurata esimerkkiä. Hienoimmatkin teelaadut maksavat nyt vain murto-osan silloisista hinnoista.
Työnteko oli varattu kolmelle keskimmäiselle luokalle. Suomalaiset eivät kyenneet siihenkään. Tuskinpa britit kovin paljon ovat taantuneet ;)
Tässä linkki:
http://www.understandingrace.org/history/science/early_class.html
http://www.understandingrace.org/resources/glossary.html#linnaeus
Siellä lisää lähdeaineistoa - Linné;n suomalais"myönteisyyteen" lisävalaistusta. Brittien asenteista saa helposti ensikäden tietoa käymällä kylässä :((
Kovin oli affektiivisia kommentteja Myllylahden kirjoituksesta. Onkohan aihe myös Suomalaisille pelottava.
On vaikea myöntää, että avoimessa taloudessa, jossa myös työntekijät liikkuvat, syntyy kilpailua myös työntekijöiden välillä. Vaikka ei saisi olla rasisti, niin ihmisillä on tapana luokitella ihmisryhmiä etnisen taustansa mukaan.
En tiedä, maksetaanko britanniassa puolalaisille pankkineideille vähemmän kuin alkuasikkaille mutta palkka on rekrytoinnissa vain osatekijä. Toinen tärkeä tekijä on työhalu ja asenne.
Voi olla, että alkuasukkaat ovat tottuneet rauhallisimpiin työmarkkinoihin ja arvostavat elämässä muitakin asioita kuin työntekoa. Tämä diskontaantuu työmarkkinoilla.
Brittiläisillä alkuasukkailla on hankala tilanne. Maa on vauras, kieli ja kulttuuri on laajalti tunnettu. Sinne on helppo mennä kilpailemaan työpaikoista.
Suomessa tilanne on toinen mutta muuttumassa.
Se ahistaa.
Suomessa on se ongelma, että läntinen markkinatalous tuottaisi Suomen lisää slaaveja, kun taas Karjalan jälleen vapauttajat tahtoisivat Venäjän federaationkin läntisimmät osat heistä puhtaiksi.
http://kareliaklubi.com/bv/fvbrowser.php?pc=http://kareliaklubi.com/emag...
Kun länsimaisuus edellyttää markkinatalouteen ja kuluttajan vapauteen sekä työantajavaltaan alistumista, edellyttää perinne rajat Eila Kännön tunnollisuudella kiinni pitävää suurta lasipulloa, johon "suomalainen" kulttuuri on säilötty vierailta valloilta - ja vallattomilta parempaa tulevaisuutta etsiviltä yksilöiltä.
Ajatuskompa on se, että ei ole olemassa vaihtoehtoa: markkinatalous vai slaavit, koska markkinatalous ja ihmisoikeudet tuottavat suomeen niin afrikkalaisia kuin slaavejakin.
lähelle täystyöllisyyttä, olisi aika ottaa ankarampi ote työn ja koulutuksen laistavista kansalaisistamme. Heitähän kiistatta on. Ja juuri he pitävät suurinta meteliä siitä, että maahanmuuttajat vievät heiltä työn.
Siitä ei pääse minnekään, että vaikka työvoimapulaa rakenteellisista, mm. koulutuksellisista syistä onkin, työstään joutuu jokainen kilpailemaan enemmän kuin ennen. Ja myös työssä olevat jotuvat huolehtimaan osaamisestaan enemmän kuin ennen.
Työmarkkinoille tarvittaisiin enemmän kiertoa, jotta kykenevät pääsisivät jatkokoulutukseen ja -kurssitukseen, jolloin uudet tulokkaat saisivat työpaikan ja sitä kautta työkokemusta. Ja todella kykenevät etenisivät kykyjään vastaaviin töihin.
Nämä ovat asioita, joihin ammattiyhdistysliikkeen yhdessä työantajajärjestöjen kanssa tulisi todella keskittyä vanhakantaisen kyräilyn ja uhittelun sijasta. Sama koskee joustoja, joista on aiheettomasti tullut kirosana; parhaimmillaanhan ne ovat niin työntekijän kuin -antajankin intressien yhtensovittamista, yhteispeliä.
Hyvä vain että myös muualta tulee maahamme työlle ahneita ihmisiä.
On se kiva ihannoida 14 tuntisia työpäiviä. Entäs se elämä?
Itse teen 14 tuntisia työviikkoja ja aikaa jää paljon olennaisemmille asioille kuten parisuhteelle ja omille harrasteille. Ei se minusta laiskaa tee, vaan hyvän elämänkatsomuksen omaavan.
Tämä onnistuu jos järjestää raha-asiansa kunnolla, eikä ole "rasitteita."
"...Britanniassa tulee tänä vuonna voimaan laki, jonka turvin työlupia myönnetään ainoastaan koulutetuille maahanmuuttajille. Britit siirtyvät samantapaiseen pisteytysjärjestelmään, joka on vallalla Australiassa."
Suomeen ei tarvitse eikä pidä haalia yhtään sosiaalitoimiston elättiä ulkomailta. Jos on työvoimapula, hankitaan sitä työvoimaa lukutaidottomien muslimien sijaan.
Onneksi meillä on tasapalkka, ja kunpa siitä vielä pidettäisiin kiinni, etteivät ulkolaiset kaiva monttuja helsinkiin kahden euron tuntipalkalla. Sellainen on ihmisten kusetusta ja riistoa ja lisäksi se vääristää kilpailua kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman välillä. Hyi.
Ei ole mitään järkeä tehdä töitä joka päivä +12h, siinä kuluu ennenpitkää loppuun ja kun nykyisen käytännön mukaan loppuunkuluminen ei ole missään määrin firman asia (aina saa uusia kuiviin imettäviä) syntyy ennenpitkää myös muita ongelmia...
Venäläiset oppivat vankileireillä tekemään tuftaa. Työtä vähän niin kuin säästöliekillä, jotta kalorienkulutus ja saatu ravinto olisi jotenkin tasapainossa. Tästä ei pidä vetää sitä johtopäätöstä, että kaikki venäläiset ovat pinnareita. Muistammehan, kuinka venäläiset menivät 1990 -luvun alkupuolella uskollisesti töihin, vaikka palkkaa ei oltu saatu kuukausin. Puhumattakaan Itä-Viron lossivahdeista, jotka monta vuotta menivät joka aamu työpaikalleen, vaikka koko lossi oli varastettu jo monta vuotta aiemmin. Toisaalta mitä sitä kertomaan jos palkka juoksee.
Palataan tuftaan. Juuri kuollut virolainen kirjailija Jaan Kross kertoo työleirikokemuksistaan kirjassaan Syvyydestä. Työnä oli siirtää peltivaunulla kalkkikivivuori toiseen paikkaan. Hän yritti olla tarkkana, että vaunu olisi riittävän täysi muttei kuitenkaan liian raskas. Ivan Ivanovits tarkkaili työtekijöitä. Viimein hän tuli Krossin luo, kippasi vaunun nurin ja kasasi kuorman uudestaan. Puolet jäi jopa yli ja kuormasta tuli jopa alkuperäistä korkeampi. Ivan Ivanovits oli sanonut (sitaatti Krossilta): "Ja nyt - paina ikuisesti kalloosi: me ei olla missään vitun Baltiassa. Tämä on pyhää Venäjänmaata. Täällä tehdään työtä näin. Ja homman nimi on tufta".
Niin - me luterilaisen työmoraalin saaneet poltamme helposti itsemme loppuun ja yritämme pysyä oravanpyörässä mukana hinnalla millä hyvänsä. Mikään ei kuitenkaan riitä. Mielenterveysongelmat ovat nykyään suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Niin, opetellaan tekemään tuftaa. Se voi olla myös itsesuojelua.
Laiskuudelta näyttävä voi olla joskus myös huonosti toteutettua tuftaa.
Hyva Merja! Olen itsekin ollut toissa Britanniassa ja voin kokemuksesta sanoa etta useimmat britit ovat seka huonosti koulutettuja etta laiskoja.
ja joillekin mahdollinen vähällä työmäärällä pärjääminen on tyystin eri asia kuin yllä mainittu laiskuus. Omasta puolestani en ihannoi 14- tai 24-tuntisia työpäiviä, ollenkaan. Ja sekin on täysin eri asia, kuin "työlle ahneet ihmiset" eli ihmiset jotka yrittävät turvautumatta heti ja koko ajan yhteiskunnan turvaverkkoihin. Niitä toivoisin maahamme ja maassamme.
Itse ihannoin 10-20 tuntisia työviikkoja jolloin pidän vatsani turpeana, muijani tyydytettynä ja että kakarat eivät ulvo nälkäänsä.
Äänestä. Mutta älä numeroa.
Kirkkoveneen uusin nyt saatavilla.
http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi/
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 22 kommenttia